torstai 18. syyskuuta 2008

Kelly Clarkson - Hole

There's a hole
Inside of me
It's so cold
Slowly killing me

Tänään on se päivä. Otan mukaani jätesäkkejä, muuttolaatikoita ja pakettiauton. Soitan ystävän apuun. Ensin pakkaan yksin. Ehkä itken. Sitten kasaamme suuret tavarat ystävän kanssa ja kannamme ne autoon. Sohva, sänky, tv-taso, matot. Kaikki se mikä kuuluu minulle. Kaikki se lähtee tänään. Kaikki paitsi lamput. Ne viimeiset merkit minusta. En viitsi jättää toista pimeyteen.

Posti kääntyy vasta tiistaina. Siihen asti hän joutuu säilyttämään kirjeitäni - ja näkemään lopulta viimeisen kerran. Siihen asti minulla on vielä siteitä siihen asuntoon. Tänään jätän avaimen ja tuon elämäni takaisin tähän taloon, johon muutimme samana päivänä kuin synnyin. Tämä on minun kotini, ehkä sittenkin on.

Nyt juon kahvia ja kuuntelen, kuinka vatsa murisee. Tahtoisin hiljentää sen Seronililla, mutta en ole jaksanut hakea lääkkeitä. Tahtoisin uuvuttaa itseni uneen rauhoittavin ja unohtaa nälän mielialalääkkeen avulla. En jaksaisi elää tätä päivää, tulevaa iltaa. Mutta minulla ei ole vaihtoehtoja. Minun on jaksettava. Jos ei itseni, niin toisen takia. Pelastuksen takia.

Ei kommentteja: